Huora-aalto

Ennen kuin tapasin vaimoni, olen seurustellut kolmesti jos mukaan ei lasketa "säätöjä", tai lyhyempiä teinirakkauksia. Nämä suhteet ovat kaikki kestäneet noin 2 vuotta. Olemme vaimoni kanssa puhuneet siitä, kuinka odotimme seksin harrastamista avioliittoon, mutta vaikeaa se oli! Myös meillä tapahtui "lipsahduksia", mutta yhdynnän onnistuimme säästämään hääyölle, juuri ja juuri. Emme kuitenkaan menneet seksin takia naimisiin, vaan koimme, että Jumala on johdattanut meidät yhteen, löysimme toisistamme rakkauden. Olemme molemmat kuitenkin harrastaneet seksiä jo ennen kuin tapasimme. Minä harrastin seksiä ensimmäisen kerran kotibileissä, ollessani 14-vuotias. Kaverini kyselivät ja minä ylpeänä kuvailin kokemustani. Sydänsuruilta ei tässäkään vältytty, sillä tämä tyttö petti minua parhaan ystäväni kanssa ja he alkoivat seurustella selkäni takana. Noh, en minä häntä tokikaan rakastanut, sen sijaan haukuin huoraksi ja selviteltyäni välit ystäväni kanssa, löimme yläfemmat ja fiilistelimme että "saatiinpas pillua". Tämä oli molempien ensimmäinen kerta

Reilu 10 vuotta myöhemmin, kun olin alkanut harjoitella alkoholin käyttöä uudelleen, päädyin erään kostean illan päätteeksi baariin Helsingin keskustassa. Elin ristiriitaisessa tilanteessa. Minusta ei itse asiassa tuntunut hyvälle käydä yökerhoissa, en halunnut, minua suorastaan oksetti, mutta dokauksen täyteinen elämä oli ottanut minusta jo niin vahvan otteen, että kerta toisensa jälkeen päädyin "juhlimaan". Minulla on muutamia ystäviä, paljon kavereita ja tuttuja, mutta siitä huolimatta koin voimakasta yksinäisyyttä. Elämän kumppanin ja rakkauden kaipuu oli todella kova. Joraillessani tanssilattialla, huomioni kiinnittyi erääseen neitoon, joka siemaili drinkkiään hieman sivummalla. Itsevarmuutta uhkuen menin hänen juttusilleen. Kävi nopeasti ilmi, että hän oli oikein mukava ja fiksu nainen. Asiat etenivät nopeasti suudelmaan ja valomerkin tultua suuntasimme yhdessä ulos. Olin kuin teini jälleen. Vietimme ainakin pari tuntia yössä halaillen ja nuoleskellen. Läheisyys tuntui uskomattoman hyvältä ja aloin elätellä ajatusta, että josko sitä päädyttäisiin myös samaan osoitteeseen. Hänen kaverinsa kuitenkin pilasivat mahdollisuuteni, kun he yhtäkkiä pamahtivat paikalle ja tyttö päättikin lähteä kotiin. Siihen minä jäin yksin Helsingin aamuyöhön.

Olotilaani ei yhtään helpottanut se, että olin ollut jo useamman vuoden sinkkuna. Minut valtasi ennen kokematon yksinäisyyden tunne. Oloni oli surkea. Aamulla heräsin järkyttävässä krapulassa. Läheisyyden ja seksin himo valtasivat minut täysin. Tässä hetkessä selkärankani katkesi. Muistin, kuinka olin joskus pornoa katsellessani törmännyt seksitreffit sivustoon. Sydän hakkasi himosta ja menin koneelle. Vastustelin, mutta peruuttamaton oli jo tapahtunut sydämessäni. Sovin treffit ja lähdin matkaan. Pelkäsin, että vastassa on joko narkomaani jolta tippuu hampaat suusta, tai alkoholisoitunut pubiruusu, mutta suureksi yllätyksekseni oven avasikin nätti, nuori vaalea nainen. Hinnaksi oli sovittu 80 euroa. Tässä kohden jätän jälleen yksityiskohdat lukijan mielikuvituksen varaan. Tapaamisen jälkeen palasin kotiin ja viimeistään nyt oli itsetuntoni murskautumisen siemenet kylvetty elämääni. Tätä seurasi kuukaudet joita kutsun "huora-aalloksi".

Tunnen miehiä jotka kehuskelevat huora kokemuksillaan. Minä en tähän kuitenkaan pystynyt, paitsi väkisin, vaan tilanne painoi minua jatkuvasti. Näiden kuukausien aikana toteutin myös seksuaalisia perversioitani joista en tarkemmin halua julkisesti mainita. Itsetuntoni mureneminen kävi kuitenkin sietämättömäksi ja päätin, että asiaan on tultava muutos. Ajattelin, että kyllä minä nyt naista saan ilman rahaakin! Tätä seurasi toinen aalto: yhden illan jutut. Elämäni meni täysin sekaisin, eikä muutama sulka hatussa auttanut asiassa. Jäin seurakunnan palvelutehtävästä pois, koska koin olevani tekopyhä paska. Ristiriita oli niin räikeä, että en yksinkertaisesti voinut olla kenellekään esikuvana. Minä, jota useat ovat esikuvanaan pitäneet. Mielestäni tein oikean ratkaisun, vaikka parempi ratkaisu olisi tietenkin ollut tehdä synnistä parannus ja hakea apua. Yritin kyllä monesti, mutta aina palasin oksennukselle. Synti on syntiä eikä se muuksi muutu vaikka ajat muuttuvat. Minä lankesin ja elin syvällä synnissä. Padot alkoivat pikkuhiljaa murtua vasta, kun lopulta tunnustin syntini seurakuntani pastorille. Tätä kuitenkin edelsi aivan järkyttävän pelottava kokemus, tai oikeastaan "flippaus", ja jos hyväksi koen, kirjoitan siitä joskus erillisen tekstin. Haureellinen elämäntapani ja pornon katsominen jäivät siihen paikkaan, mutta taisteluni irti päihteistä sen sijaan vasta alkoi, jo toisen kerran lyhyen elämäni aikana. Oli aika alkaa keräämään heittämiään kiviä. Näiden vuosien aikana näin seurakunnan varjoisan puolen: kerran uskoon tulleita, synnin pettämiä ihmisraunioita, joiden elämä oli vähintään yhtä sekaisin kuin omani. Siellä missä ennen kokoonnuttiin yhdessä rukoilemaan, kokoonnuttiinkin nyt yhdessä tekemään syntiä. Synnillä on seuraukset, vaikka ne anteeksi saakin.

Olen todella kiitollinen että olen tässä tänään, uskossa ja järjissäni. Minä nimittäin menetin uskoni. En uskoani Jumalaan, paitsi hetkeksi, mutta uskoni oman pelastumiseni suhteen. Menetin täysin toivoni, oli epätoivoinen ja ahdistunut. Vain Jumala kykeni minut nostamaan osoittamalla rakkauttaan Kristuksessa. Minä en valinnut Jumalaa, Jumala valitsi minut. Olen aidosti ihmetellyt että voiko Jumala todella olla näin hyvä!? Kyllä voi. Jos kuulet minun joskus sanovan, että Jumala on hyvä ja armollinen, minä todella tarkoitan sitä.

Kunnia Jumalalle!


EDIT:

Vaimoni kirjoitti myös tekstin aiheeseen liittyen! Voit lukea tekstin TÄÄLTÄ