27.9.2018

Löysässä hirressä

Hellou kaikki blogini seuraajat! Julkaistuani ensimmäisen kirjoitukseni 1.6.2018, en osannut edes kuvitella, että nyt reilu kolme kuukautta myöhemmin blogissani on vieraillut jo reippaasti yli 100 000 kävijää. Wau! Myös tekstejäni on luettu kymmeniä tuhansia kertoja. Kyllä, tämä vetää sanattomaksi: kiitos! Nyt on mielestäni täydellinen ajankohta jakaa teille tämän hetken kuulumiset, ja ajatuksiani tulevaisuuden suunnitelmista. Ensimmäisen kirjoitukseni voit lukea TÄSTÄ. Tervetuloa mukaan uudet lukijat!


Aloitin kirjoittamisen ikään kuin julkisena terapiaistuntona kertomalla tapahtumista, joiden seurauksena menetin ajokorttini ja työpaikkani. Lisäksi sain liudan muita törkeitä rikosepäilyjä, joista en totisesti ole ylpeä. Oikeudenkäyntiä odotellessa, aika on ymmärrettävästi alkanut käydä jo hieman pitkäksi tämän jatkuvan tietämättömyyden takia.

Oloni on kuin olisi naru kaulan ympärillä, ei siis ole mitään varmuutta mistään, eikä mistään ole kuulunut mitään; milloin naru kiristyy, vai kiristyykö milloinkaan? Oma veikkaukseni on kuitenkin se, että eiköhän tuossa keväällä 2019 ala jo vihdoinkin jotain tapahtua! Haluan käräjät ja tuomion mahdollisimman nopeasti "alta pois". Myös vaimoni on ymmärrettävästi samaa mieltä. Me menemme eteenpäin.

Itseni pomo

Tähän asti olemme eläneet käytännössä vain päivä ja hetki kerrallaan ja kädestä suuhun. Tällaisessa epävarmuudessa tuskin kukaan jaksaisi olla koko ajan vain paikoillaan, joten koen, että nyt on aika satsata jälleen tulevaisuuteen, oli tuomioni sitten mikä tahansa. Etenemme kuitenkin varovaisin, mutta luottavin askelin ja Jumalan tahtoa kysellen ja kuunnellen. Lastemme hyvinvointi menee luonnollisesti kaikessa edelle, vaikka sitä ovatkin jotkut jo ehtineet epäillä.

Kesän ajan olen pitänyt isyyslomaa, mutta nyt syksyllä olen ottanut uusia työkeikkoja. Ammatiltanihan olen puuseppä, mutta kokemusta minulta löytyy mm. myös maalaamisesta ja pienremonteista. Viimeisimpinä keikkoinani olen tehnyt rakennusmaalausta ja puutarhatöitä, mutta erityisesti olen tykännyt maalata. Maalatessa saa ajatus virrata ja se on muutenkin luovaa ja palkitsevaa. Kyllä kevyt yrittäjyyden tuoma vapaus maistuu todella hyvälle! Olen itse itseni pomo, yes sir!


Unelmia toteuttamassa

Myös blogin kirjoittaminen on avannut aivan uusia ulottuvuuksia. Ensimmäistä kertaa koskaan minusta tuntuu, että olen löytänyt yhden talenteistani, kirjoittamisen. Tähän haluan ja aion todella panostaa. Haluan kehittyä ja tulla paremmaksi! Tämä blogini on erittäin hyvä alku, mutta lisää on tulossa. Ihan kaikkea en tässä paljasta.

Olen myös jo pitkään haaveillut osallistumisesta jollekin avoimen yliopiston kurssille, mutta en vain ole saanut aikaiseksi, enkä ole osannut sanoa, että mikä ala olisi minulle sopiva. Tässä taannoin, lukiessani erästä kirjaa (Kari Ojala, Ensimmäinen painos), jokin palanen loksahti paikoilleen. Kirjasta inspiroituneena, sekä pienellä googlettamisella löysin hyvin mielenkiintoisen kurssin - Viestinnän rakenteet ja etiikka - Helsingin avoimen yliopiston tarjonnasta. 

Päätin ilmoittautua saman tien. Olin jopa niin innoissani, että kerkesin polttaa jo kertaalleen päreeni kun ilmoittautuminen ei millään meinannut onnistua, kunnes tajusin, että koko ilmoittautumistahan ei ollut vielä edes avattu! Älä kysy. Vaimoa tietysti nauratti.


On muuten sekin aika hauska juttu kuinka tämä Ojalan kirja päätyi minulle. Olimme vaimoni kanssa menossa kirpparille, ja itselleni tyypillisesti olisin kyllä saattanut tehdä jokusen satunnaisen heräteostoksen, mutta tällä kerralla kuitenkin tilanteelle epätyypillisesti rukoilin, että Herra, anna minun tehdä joku hyvä kirjalöytö!

Käydessäni läpi sellaista isoa pöytää joka oli täynnä kirjoja, löysin kyllä monia hyviä vaihtoehtoja, mutta en mitään niin mieluisaa, että olisin sellaisen päätynyt ostamaan. Jossain vaiheessa sitten päätin päivittää Instagramin. Katsoin siis kameran läpi ja naps, otin kuvan, jonka keskeltä erottui keltakantinen kirja, herättäen välittömästi huomioni. Nappasin kirjan käteeni ja tiesin heti, että tämä on minun kirjani! Ja kyllä, minä uskon että se oli johdatusta! Kiitos Jeesus.


Vahva liitto

Nyt syksyllä osallistumme myös Parempi avioliitto ry:n avioparikurssille. Tästä olemme erityisen innoissamme! Jokainen palanen, joka muurataan avioliiton perustuksen vahvistamiseksi liiton alkumetreillä, kantaa hyvää hedelmää vielä kauan! Näin uskomme. Me haluamme todella panostaa avioliittoomme, se ei koskaan ole itsestäänselvyys. Tässä nyt pähkinän kuoressa hieman ajatuksiani ja suunnitelmiamme. Siunausta sinulle lukijani!